Lauantai-iltana ravintolaan oli tarkoitus lähteä juhlimaan

Ja niin lähettiinkin. Heti kun oltiin kotiuduttu laivalta, pyörähdin suihkussa ja lähin autoileen kohti keskustaa Sannin, Saskian ja muitten kans. Suunnattiin ensin yo-talolle BigPoppeihin. Olin jotenkin jo alusta asti vähän nihkeenä sinne menon kanssa, oisin mielummin menny Rumaan. Sitten vielä kun tiettyjä seikkoja kävi ilmi, niin kummasti rupes se Ruma vetään vielä enemmän puoleensa.. Sannia sitten lämmittelin jonkun aikaa ja jossain kohtaa lhettiin köröttelee kohti Ruman meininkejä. Me ei yleensä ikinä vaihdeta baaria kesken iltaa, joten tää oli jotain hyvin poikkeuksellista. Siellä sitten mission completed niin sanotusti, pari uutta tuttavaa ja pilkkuun asti oltiin. Sitten käytiin noutaan pari sankaria sieltä Yo-talolta ja suunnattiin kotiin nukkumaan. Ihan kivaa, ei ihmeellistä. 

Mutta on toi juominen kyllä vähän turhaa. Mulla ainakin voi olla ihan yhtä hauskaa ja joskus hauskempaakin kun on selvin päin menoissa mukana. Säästyy darralta, lompakko kiittää ja muistikuvat on peilikirkkaita. Se vaan on tosi rasittavaa kun kaikki muut ei sitä oikein tajua. Aina ollaan niin "tylsää seuraa" ja ihan "kuivia", jos ei vaan tee mieli juoda päätä täyteen, vaan on päättäny olla vesilinjalla. Sillon, jos on autolla, niin porukka sen jotenkin vielä nielee, eikä yritä sitä viinaa tuputtaa. Mtta jos on liikkeellä selvinpäin ihan muuten vaan, niin se on sitten aivan täysin järisyttävää ja käsittämätöntä. Vois huolehtia ihan siitä omasta juomisestaan. Itekin kun voin väittää, että oon ihan yhtä hyvää seuraa riippumatta siitä, onko niitä promilleja vai ei. Tässä viimeaikoina ei vaan oo tehny mieli huisailla. Ei oo mikään terveys ja hyvä elämä kyseessä, vaan ihan se, että miks sitä viinaa pitäis kurkusta alas kaataa, jos ei vaan oo fiilistä? Tää on ehkä vähän tämmönen ikuisuus-kysymys varsinkin meille suomalaisille. Mutta jos annettais kaikkien huolehtia ihan omista juomisistaan, jooko?

Huomenna takas arkeen, tässä on nyt melkein viikon vaan makoillu, mutta silti toi arki ei oikein nappais. Ahdistaa vaan kaikki rästihommat ja pelottavan nopeesti lähestyvät kirjotukset. Hyi kamaluus!